EU:n ilmoittajia suojaava direktiivi – miten jäsenmaat käsittelevät muuntamista kansalliseksi laiksi?

EU:n jäsenmailla on alle 6 kuukautta aikaa muuntaa ilmoittajia suojaava direktiivi (2019/1937) kansallisiksi laeiksi. Määräaika on 17. joulukuuta 2021, mutta edistyminen on yhä erittäin vaihtelevaa.  

Vain yksi 27 jäsenmaasta – Tanska – on saanut direktiivin muuntamisen valmiiksi, ja maan uusi ilmoittajia suojaava laki (Lov om beskyttelse af whistleblowere) hyväksyttiin 24. kesäkuuta 2021.  Jäljellä olevista 26 jäsenmaasta 21 on alkanut muunnosprosessin, mutta ne ovat lainsäädännöllisen prosessin eri vaiheissa lakiluonnoksien esittelystä ja ehdotuksien lukemisesta aina julkisten konsultaatioiden järjestämiseen. Pieni osa jäsenmaista ei ole vielä ilmoittanut aloittaneensa direktiivin muuntamista kansalliseksi laiksi.

Muuntamisen esteet

Tietyt tekijät ovat hidastaneet muuntamista sekä kaikissa jäsenmaissa että tietyissä yksittäistapauksissa.

Pandemia

Covid-19 on tietysti vaikuttanut asiaan merkittävästi. Useimmat maat ovat lykänneet lainsäädäntötoimia monilla alueilla, jotta ne voivat keskittyä pandemian hoitoon.  Onkin ehkä ironista, että juuri pandemiaan reagointi – erityisesti tapa, jolla suuria hankintoja tehtiin normaalien kanavien ulkopuolelta – on kerännyt lisähuomiota ja korostanut tarvetta suojella mahdollisesta korruptiosta ilmoittavia myös julkisen kriisin aikana.

Byrokratian hidas prosessi

Joissakin maissa on jo ollut tai tulee pian olemaan ongelmia lainsäädännön hyväksymisessä tämänhetkisten lainsäädäntökausien aikana.  Tällöin riskinä on, että pitkiä lakiprosesseja ei saada valmiiksi ajoissa, jolloin ne on aloitettava uudelleen alusta lähtien. Tämän vuoksi direktiivin muuntaminen ei olisi mahdollista ennen joulukuun määräaiikaa. Esimerkki tästä on nähtävissä Tsekissä, jossa parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa.  Vastaava tilanne on myös Saksassa, jossa vaalit käydään syyskuussa. 

Laajentaa vai ei

Muuntamisen suurin este on kuitenkin ollut keskustelu siitä, pitäisikö jäsenmaiden laajentaa uusien lakien voimassaoloaluetta direktiivissä määritettyjen vähimmäisvaatimuksien ulkopuolelle.  EU on toistuvasti kannustanut jäsenmaita toteuttamaan vähimmäisvaatimukset ylittäviä standardeja, minkä avulla voitaisiin suojella myös heitä, jotka ilmoittavat kansallisen lain rikkomisesta EU-lain sijaan.

Huomautus: EU:lla ei ole valtuutta säätää kansallisia lakeja.  Sen oli luonnosteltava direktiivi, joka kattaisi vain EU-lakiin liittyvistä asioista ilmoittavien henkilöiden suojaaminen ja jonka säännökset ja suositukset mahdollistaisivat jäsenmaille lain laajentamisen yhteisten minimivaatimuksien ulkopuolelle.

Tämä este on näkynyt osapuolten välisinä eturistiriitoina.  EsimerkiksiSaksassa yritys- ja oikeussuuntautuneet ryhmät eivät ole onnistuneet sopimaan lain laajuudesta ja ensiksi mainitut ryhmät ovat kieltäytyneet yrityksistä laajentaa lakia vähimmäisvaatimuksien ulkopuolelle.  Saksan parlamentille joulukuussa 2020 esitelty laki hylättiin tämän seurauksena huhtikuussa 2021, ja hylkäämisen keskeisenä argumenttina oli lain yrityksille aiheuttama taakka. Jos haluat lisätietoja lain muuntamisesta Saksassa, ota meihin yhteyttä, jotta voimme esitellä sinut Saksan WhistleB-kumppaniverkostollemme.

Mitä ”voimassaoloalueen laajentaminen” voisi tarkoittaa?

Kansallisten lakien lopullisesta laajuudesta on vielä paljon avoimia kysymyksiä.  Jää nähtäväksi, toteuttavatko maat lain kirjaimellisesti ja vain direktiivin vähimmäisvaatimuksien mukaisesti vai laajentavatko ne voimassaoloaluetta suositusten mukaisesti ja luovat vankemmat puitteet.

Ehkäpä tärkein jäsenmaiden vastuulla oleva päätös on, koskevatko direktiivin mukaiset lait myös kansallisen lain rikkomuksia EU-lakien lisäksi.  Tämä on erittäin merkittävä ero, koska jos voimassaoloaluetta ei onnistuta laajentamaan, syntyy epätasapainoinen järjestelmä. Se takaisi paremman suojan heille, jotka ilmoittavat EU-lakien vähäisistä rikkomuksista, kuin heille, jotka ilmoittavat kansallisten lakien vakavista rikkomuksista. 

Jotkut maat pyrkivät hyödyntämään mahdollisuuden parhaalla tavalla ja laajentamaan suojaa vieläkin pidemmälle. Esimerkiksi Romaniassa on ehdotettu, että uuden lain tulisi kattaa ”kaikki laillisten velvollisuuksien rikkomukset sekä toimet ja laiminlyönnit, jotka ovat lain tarkoituksen tai tavoitteen vastaisia, mukaan lukien eettisten ja ammattisääntöjen vastainen toiminta”. Jos haluat lisätietoja lain muuntamisesta Romaniassa, ota meihin yhteyttä, jotta voimme esitellä sinut Romanian WhistleB-kumppaniverkostollemme. 

Toinen esimerkki on Ruotsi, jossa ehdotettu kansallinen laki suojaisi myös heitä, jotka ilmoittavat Ruotsin lakien rikkomuksista sekä väärinkäytöksistä, joissa ei ole rikottu lakia, mutta joiden tutkiminen on yleisen edun mukaista. Ota meihin yhteyttä, jotta voimme esitellä sinut Ruotsin WhistleB-kumppaniverkostollemme.

Myös nimettömästä ilmoittamisesta on keskusteltu laajasti.  Vaikka direktiivissä mainitaan selvästi, että anonyymeille ilmoittajille on taattava sama suojaustaso kuin muille, siinä ei varsinaisesti velvoiteta organisaatioita vastaamaan nimettömistä lähteistä tuleviin ilmoituksiin tai tutkimaan niitä.  

Huomautus: Aiemmin on ehkä ollut totta, että nimettömistä lähteistä tulevia ilmoituksia on liian vaikea tutkia ja todistaa.  Nyt kuitenkin teknologian kehitys, kuten mahdollisuus tarjota kaksisuuntaista salattua viestintää, tarkoittaa, että nimettömien ilmoituksien seuranta ja lisätietojen hankkiminen ilmoittajalta voidaan toteuttaa helposti nimettömyyttä vaarantamatta. 

Myös seuraavista merkittävistä alueista keskustellaan monissa jäsenmaissa:

• Toimenpiteet, joilla suojellaan henkilöitä, jotka ilmoittavat kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä asioista (esim. Viro)
• Määräykset taloudellisesta ja psykologisesta tuesta ilmoittajille (esim. Ranska)
• Henkilökohtaisen vastuun määrittäminen henkilöille, jotka kostavat ilmoittajille (esim. Bulgaria)
• Ilmoittajan määritelmän laajentaminen(esim. Portugali)

Mitä Tanskalaiset ovat tehneet?

Tanskasta tuli juuri ensimmäinen jäsenmaa, joka on hyväksynyt direktiivin mukaisen kansallisen lain. Muut EU-maat pitävät varmasti silmällä heidän standardejaan ja mahdollisia ennakkopäätöksiä viimeistellesssään omia lakejaan.

Lainsäädäntö on tavallaan kompromissi eri etuusryhmien välillä, sillä vaikutusaluetta on laajennettu joillakin alueilla, kun taas toisilla alueilla on toteutettu vain vähimmäisvaatimukset.  Sen tuloksena Tanskan uusi ilmoittajia suojaava laki:

• Kattaa sekä EU-lakien että kansallisten lakien rikkomukset sekä vakavat loukkaukset (mukaan lukien lahjonta, korruptio, seksuaalinen häirintä).
• Suojaa ilmoittajia, jotka tekevät ilmoituksen julkisesti tietyissä tilanteissa (jos esimerkiksi on olemassa välitön uhka).

• Ei sisällä suojausta ilmoituksille, jotka liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, lailliseen etuoikeuteen tai terveyslain kattamiin terveystietoihin.
• Ei sisällä organisaatioille vaatimuksia anonyymeiltä ilmoittajilta tuleviin ilmoituksiin vastaamisesta tai niiden tutkimisesta.

Jos haluat lisätietoja Tanskan laista, ota meihin yhteyttä, jotta voimme esitellä sinut Tanskan kumppaniverkostollemme.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

On todennäköistä, että tulevina kuukausina jäsenmaat yrittävät kiireen vilkkaa viimeistellä lakinsa ennen määräaikaa.  Jää nähtäväksi, onnistuvatko kaikki maat tässä.

Vaikka direktiiviä ei muunnettaisikaan laiksi, sen vähimmäisvaatimukset ovat silti voimassa kussakin jäsenmaassa 17. joulukuuta lähtien.  WhistleB:n ratkaisu noudattaa vähimmäisvaatimuksia, kuten luottamuksellisuutta, suojausta, asianmukaista palautetta, tapaustenhallintaa ja GDPR-vaatimustenmukaisuutta. 

EU ei ole antanut tietoja määräajan pidentämisestä, joten organisaatioiden pitäisi toimia sen mukaisesti ja pyrkiä luomaan prosesseja, joissa yhdistyvät kansainväliset parhaat käytännöt. Näin he ovat valmiina siihen, mitä ikinä tapahtuukaan.

Saat lisätietoja direktiivistä ja valmistautumisvinkkejä WhistleB:n resurssikeskuksesta EU:n ilmoittajia suojaavan direktiivin osalta tai osoitteesta https://www.navexglobal.com/en-gb/campaigns/2021-year-of-the-whistleblower.

Halutessasi voit myös saada ilmaisen kokeiluversion WhistleB:n järjestelmästä ja testata, miten se voi auttaa sinua noudattamaan EU:n ilmoittajia suojaavaa direktiiviä.